Usein kysytään, miten pysyä mukana alati muuttuvan maailman matkassa. Minulle tuntuu olevan jo tarpeeksi suuri kysymys se, miten pysyä mukana oman elämänsä muutoksissa! Aikaa kuluu ja ajatukset muuttuvat, elämän tilanteet tuntuvat vaihtuvan joskus nopeammin kuin sukat jalassani. (enkä yleensä samoja sukkiakaan vuorokautta pidempään jaloissani pyöritä) :) Suurimpana muutoksena viimeiseen allekirjoittaneen mietelmään on tämä täysin uusi sivu, joka on nyt kääntynyt elämässäni.
Sivilisäädyn muutokseenkaan ei ole pitkä matka, mutta on jännittävää huomata, miten uusiksi elämänsuunnitelmat ja tavoitteet voivatkaan hetkessä muuttua. Prioriteetiksi on nyt noussut oman (kerrostalo)kodin sekä talouden jakaminen ja ylläpito toisen ihmisen kanssa. ja mikä ihmeellisintä toisten sormusten nimettömiin pujottamisen suunnittelua! Kukapa olisi sitäkään aivan vielä odottanut. Itselläni ei tästä ainakaan aavistuksia ollut ennen kuin hetki eräänä iltana yllättäen koitti.
Tietysti tulevaisuudesta löytyy myös paljon vanhoja haaveita ja unelmia, kuten koulutus ja perheen perustaminen, mutta silti yllättäen hetki sitten niin läheiseltä tuntuneet omakotitalounelmat huomaan heittäneeni taka-alalle vielä pitkäksi pitkäksi aikaa.
Tätä se kai on nuoren ihmisen (ja vielä näin sponttaanin seikkailijan) elämä! :) Tänään tällä tavalla, huomenna toisin. Aina uusien tuulien ja tunteiden vietävänä.
Mutta sitten, yllättäen huomaat jotakin outoa tapahtuneen. Uutuden huuma on tiessään. Huomaat yllättäen sen suurimman haasteen ja onnen löytyvän jostakin pysyvämmästä.
Itse koen ainakin ottaneeni nyt vastaan yhden elämäni suurimmista haasteista. Miten säilyttää vakaus ja pysyvyys elämäni näillä osa-alueilla, joilla ennen olen niin mielelläni ajalehtinut virran vietävänä. Onneksi tukena ja kaiken taustalla seisoo nyt vankkaakin vankempi peruskallio, jolla on arvot ja periaatteet kohdallaan, huuomoria kuitenkaan unohtamatta!
Tästä se siis lähtee: tulevan elämäni ensi askeleet! Haparointia ja hajanaisia harha-askeleita varmasti tulee matkan varrella otettua suuntaan jos toiseen, mutta onneksi kaikesta selviää yhteisten unelmien voimalla, päivittäisellä annoksella itse-ironiaa ja huumoria! Pidetään peukkuja! :D
PS. Jatkossa lienee siis pohdinnassa paljon myös kaikkea uutta ja erilaista... sellaisia välttämättömiä pohdintoja siitä, miten askel askeleelta asiat etenevät, ja ennen kaikkea, miltä se kaikki tuntuu!!! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti